Avainsana: healthylife

Kunnioitatko itseäsi?

Jos nauru pidentää ikää ja urheilemalla saa lisää hyvinvointia, miksei kaikki näin ollen satsaisi edes murto-osaa nykyistä enemmän hymyyn ja urheiluun? Tosin onhan olemassa sekin vaihtoehto, ettei kaikki välttämättä halua tai edes pyrikään pitkään elämään. Mutta okei, vaikka se elämän pituuden osio tosta väittämästä jätettäisiinkin pois, niin mikäköhän siinä sitten on, ettei haluttaisi elää lyhyempääkin elämää hyvinvoivana?

On sydäntä riipaisevaa … Lue lisää »

Huollon tarpeessa

Takana jälleen kiireinen työpäivä. Potilaita siunaantui enemmän kuin mikään laki sallisi suhteutettuna hoitajien määrään, varsinkin jos lakien säätäjät itse tekisivät tätä työtä.
Mutta mehän ei valiteta. Me sairaanhoitajat ollaan sillee mukavaa sakkia, että ketään ei jätetä pulaan tai varsinkaan hoitamatta ja omasta nahastakin ollaan valmiita luopumaan, jos tarve vaatii.

Me sinkoillaan edestakaisin pitkiä osaston käytäviä, kärrätään erittäin painaviakin potilaita potilasvuoteissa … Lue lisää »

Sisäinen flow

Suurimmat pettymykset elämässä mitataan yleensä niillä tavoitteilla, mitä itselleen on asettanut. Monesti pettymykset liikkuu ihmissuhteiden ympärillä, valitettavankin usein, mutta myös työelämään sekä opiskeluun vaadittavien suoritteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyy paljon pettymisiä. Myös urheiluun.

Mielestäni lapsille tulee opettaa pettymyksistä selviytyminen ja se, että pettymyksetkin kuuluu elämään. Opettaa myös se, miten pettymyksistä selviäminen vahvistaa, eikä niiden tarvitse kaataa koko maailmaa. Kimblen tai … Lue lisää »

Oma joogaharjoitus – riski vai mahdollisuus?

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla
Kuinka monta kertaa olet jättänyt jotain tekemättä, vaikka ensimmäinen ajatus on ollut ryhtyä tuumasta toimeen? Tai monestiko olet ollut onneton jättäessäsi tekemättä jotain mitä olit ajatellut tekeväsi?
Ehkä meidän pitäisi oppia tekemään asioita eikä jäädä vain odottamaan parempaa aikaa. Jos sydämessään tuntee jonkin olevan oikein, eikö olisi hyvä heittäytyä ja ottaa vastaan se mielihyvä minkä se … Lue lisää »

Avautumisia – maagisen miehen käsittelyssä

Huomasin viikko sitten, että pian on jo toukokuu. En siksi, ettenkö haluaisi kevään olevan jo näin pitkällä – päinvastoin, mähän rakastan kesää. Mutta kun tajuaa eläneensä 5kk niin, ettei ajantajua ole mitenkään itse hallinnut tai kontrolloinut, säikähdin ja ymmärsin jotain.

Ymmärsin kulkeneeni 5kk suorittaen. Suorittaen äitini matkaa diagnoosin saamispäivästä siunaushetkeen, suorittaen omaa työtäni potilaiden parissa, suorittaen ammatillisen pätevyyskoulutukseni loppuseminaarit, suorittaen äidin ja vaimon tehtävät perheeni parissa, suorittaen kehoni jaksamista harrastamalla liikuntaa, suorittaen, suorittaen, suorittaen..

Sitä herää ällistyneenä tajuamaan, että päivät vain seurasivat toisiaan, toistaen samaa kaavaa – heräsin aamuisin samaan paniikkiin ja illalla nukahdin samaan huoleen. Kunnes sitten tapahtui se, mitä odotettavissa oli. Olin valmistautunut romahdukseen. Tiesin kyllä, että vahva minänikin tulee romahtamaan. Mutta se, miten se vaikutti koko ruumiiseeni, fyysiseen sekä henkiseen, oli yllätys. (lisää…)

Kävelyterapiaa

Kevät on ihanaa aikaa. Aurinko alkaa lämmittämään ja luonto herää. Meillä, mulla ja staffiladylla, on tapana käydä Töölönlahdella kävelylenkillä. Nykyään vähemmän kuin ennen, mutta kuitenkin. Odotetaan aina innolla viimeisten lumien sulamista, kurakelien loppumista ja kun aika sitten koittaa ja aurinko lämmittää tarpeeksi, singahdetaan monesti jo aamuvarhain raittiiseen ilmaan. Meidän lenkki on nykyään ajoittain hyvinkin verkkaista, sillä lady on jo reilut … Lue lisää »

Tasapainoilua

Oon aina ollut sitä mieltä, että elämän pitää olla balanssissa. Se on sopivasti hyvän ja pikkasen huonojen fiilisten vuorotanssia, yin&yangia, ruusuja ja risuja, zenit kohdillaan ja sitä rataa.. Tasapainoilemista siis. Elämä ei aina ole pelkkää myötämäkeä, mutta onnellisuutta voi löytää pienistäkin jutuista niissä ylämäissäkin. Jos en ole balanssisssa, pyrin kovasti sen tasapainon taas löytämään. Näin mä koen elämäni kulkevan. Nyt … Lue lisää »

Hengitä!

Astun huoneeseen, tunnelma on alkanut tiivistyä, kaikki paikalla olevat ihmiset hymyilee ja valmistautuu. Rauhallista. Sitä mä just nyt tarvitsen. Silmäilen nopeasti huoneen ja hetken fiilikseen luottaen kävelen kohtaan minne aina tunnun suuntaavan, asetan joogamattoni tiettyyn linjaan opettajasta katsottuna ja haen tarvittavat apuvälineet – blokit, vyön ja bolsterin.

Oma joogaguruni, ohjaajani, pitkän ajan ystäväni, astuu huoneeseen. Katselee meitä, hymyillen ja kysyy … Lue lisää »