Avainsana: stressi

Makea elämä

” Kaikki mitä tarvitset on vähemmän ja kaikki mitä syöt on enemmän!”

Tällä mantralla olen puskenut läpi ketoosi-viikkoni sekä kuluvaa viikkoa. Itsekuri ja periksiantamaton luonteeni on ollut suureksi hyödyksi, myös perheen ja ystävien ymmärrys. Maalia kohti kuljetaan, vankoin askelin, mutta huomasin taas, että jälleen pitää päästää jostain irti – päästää irti siitä ajatuksesta, että polku itsessään kuljettaa maaliin asti. Niin … Lue lisää »

Avautumisia – maagisen miehen käsittelyssä

Huomasin viikko sitten, että pian on jo toukokuu. En siksi, ettenkö haluaisi kevään olevan jo näin pitkällä – päinvastoin, mähän rakastan kesää. Mutta kun tajuaa eläneensä 5kk niin, ettei ajantajua ole mitenkään itse hallinnut tai kontrolloinut, säikähdin ja ymmärsin jotain.

Ymmärsin kulkeneeni 5kk suorittaen. Suorittaen äitini matkaa diagnoosin saamispäivästä siunaushetkeen, suorittaen omaa työtäni potilaiden parissa, suorittaen ammatillisen pätevyyskoulutukseni loppuseminaarit, suorittaen äidin ja vaimon tehtävät perheeni parissa, suorittaen kehoni jaksamista harrastamalla liikuntaa, suorittaen, suorittaen, suorittaen..

Sitä herää ällistyneenä tajuamaan, että päivät vain seurasivat toisiaan, toistaen samaa kaavaa – heräsin aamuisin samaan paniikkiin ja illalla nukahdin samaan huoleen. Kunnes sitten tapahtui se, mitä odotettavissa oli. Olin valmistautunut romahdukseen. Tiesin kyllä, että vahva minänikin tulee romahtamaan. Mutta se, miten se vaikutti koko ruumiiseeni, fyysiseen sekä henkiseen, oli yllätys. (lisää…)

Lupa olla heikko

Pyörryttää satunnaisesti ja tunnen olevani normaalia heikompi.
Tiedättekö sen fiiliksen kun on viikon surrut, ruokaa ei tee mieli, oksettaa, nukuttaa ja pienen enegiapuustin saa satunnaisista suklaapaloista. Päivät menee sumussa, järki ei juokse ja ikävä polttaa rintaa? Mä tiedän – liiankin hyvin.
Oon onnellinen ja koko sydämestäni kiitollinen lukuisista ystävistäni, jotka jaksaa omien arkisten askareittensa keskellä kantaa huolta mun jaksamisesta, tukea … Lue lisää »

Liikunta ja surutyö

Elän elämäni vaikeinta aikaa. Äitini sairastui yllättäen hyvin vakavasti. Voimat heikkenee nopeasti ja oma vahva ihana äitini kuihtuu silmissäni. Aikaa meillä ei ole paljon. Menetys on kohdattava.Vietän kaiken mahdollisen ja mahdottomankin vapaa-aikani äitini rinnalla. Hoidan, hellin, keskustelen, halailen, välitän.. Olen läsnä.

Jos äidillä on hyvä päivä, ulkoilemme hetken raikkaassa ilmassa. Hengittelemme kevään raikasta maalaisilmaa ja ihastelemme auringon ensimmäisiä lämmittäviä … Lue lisää »