Oma joogaharjoitus – riski vai mahdollisuus?

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla
Kuinka monta kertaa olet jättänyt jotain tekemättä, vaikka ensimmäinen ajatus on ollut ryhtyä tuumasta toimeen? Tai monestiko olet ollut onneton jättäessäsi tekemättä jotain mitä olit ajatellut tekeväsi?
Ehkä meidän pitäisi oppia tekemään asioita eikä jäädä vain odottamaan parempaa aikaa. Jos sydämessään tuntee jonkin olevan oikein, eikö olisi hyvä heittäytyä ja ottaa vastaan se mielihyvä minkä se oletettavasti tuottaa? Uskon vakaasti, että vääriltä valinnoilta vältyttääkseen, on opittava kuuntelemaan omia tarpeitaan.

Maailma, jossa elämme, velvoittaa meitä ylläpitämään omia moraaleitamme, hallitsemaan mielihalujamme ja toteuttamaan erilaisia yhteiskunnan asettamia sääntöjä. Oma paikkamme tässä kaikessa on paljon mutkattomampi, jos opimme ymmärtämään tekojemme ja valintojemme tarpeellisuuden. Kaikkea vastaan ei kannata sotia.

Oma joogaharjoitus – kotijooga, olohuonejooga, puistojooga, terassijooga, saunajooga.. On paljon erilaisia keinoja ja paikkoja tehdä oma joogaharjoitus. Itse tykkään olohuonejoogasta. Aamuisin, kun koti on hiljainen, eikä ole kiire minnekään, juon kahvini, käytän koiran ulkona ja asetun matolleni. Se mitä aion tehdä harjoituksessani juuri sinä aamuna, ei ole suunniteltua, vaan jokainen matolle astuminen ja harjoituksen eteneminen on ainutkertainen kokemus ja määräytyy sen hetken olotilan mukaan.

Kotijoogan mahdollistaa useat joogaohjaajien studiotunneilla saadut ammattitaitoiset ohjaukset. Jooga on haasteellinen liikunnan muoto, jolla on kokonaisvaltainen vaikutus hyvinvointiin: kehoon ja mieleen. Tekemällä asanat oikein, loukkaamatta itseäni ja kuuntelemalla kehoni viestejä, voin parhaimmillaan saada aikaan vain hyvää. Mutta vastaveroisesti myös paljon pahaa, jos en kuuntele itseäni.

Oman joogaharjoituksen ei tarvitse näyttää samalta kuin muiden. Ei kotona eikä studiolla. Joogan kauneus piileekin juuri siinä, että jokaisen asanat ovat omien kykyjen puitteissa tehtyjä, näyttävät uniikeilta ja ennen kaikkea tekevät hyvää juuri minulle. Opettajani Joanna on opettanut minulle, että jooga ei ole vain se asanana vaan se koko matka sinne. Sen ymmärtää vasta vuosien ja useiden harjoitusten jälkeen. Jooga todellakin on parhaimmillaan todellinen elämysmatka.

Studiossa näkee paljon eri tasoisia joogaajia. Joillekin on helppoa taipua ja tehdä täydellinen vinyasa ja joidenkin on taas helpompi levätä lapsen lepoasennossa tai tehdä vinyasa polvet maassa. Sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Jokainen joogaa matollaan omat tarpeensa tyydyttäen sekä omien voimiensa ja tuntemuksiensa mukaan. Kukaan ei kehoita joogassa yrittämään tai ylittämään itseäsi. Joogatudioon se mentaliteetti ei kuulu.

Kotona joogaaminen on haasteellisempaa ilman ohjausta, mutta myös luovaa sekä antoisaa. Kodissa tehty harjoitus vaatii jo hieman tietoa sekä taitoa, mutta jo pienilläkin oikein opituilla taidoilla kykenee saavuttamaan sen, mitä jooga voi antaa.

Miksi joogaa? Itselleni ennen kaikkea antamaan joustavuutta kehooni, antamaan voimaa, antamaan perspektiiviä ja mielenrauhaa arjen pyöritykseen ja muistuttamaan miten elämää hengitetään. Hengittämisen tärkeydestä olenkin aiemmin jo puhunut ja palaankin siihen luultavasti vielä usein teksteissäni, mutta se, teenkö kotijoogaharjoituksen 10 minuutissa vai tunnissa, ei myöskään ole oleellista. Sillä jokainen harjoitus on erilainen ja palvelee juuri sitä hetkeä. Joogan voima piilee yksinkertaisesti siinä yhtenäisyydessä, jonka jokainen harjoitus antaa.

Koska olen aaamuvirkku, on itselleni ihanin aika tehdä oma harjoitus kiireettöminä aamuina. Saan alaselkääni vaivaavan aamuisen kankeuden lieventymään, kehoni lämpenemään ja mieleni virkistymään. Harjoitus ei aamuisin ole rankka, vaan lähinnä yinjooga tyyppistä, pitkiä venyttäviä asanoita omaava harjoitus, johon kuuluu aurinkotervehdyssarja muutamaan kertaan tehtynä.

Joskus iltaisin, sopivassa energiapuustissani, kun aika tuntuu oikealta, tykkään laittaa musiikin soimaan ja temppuilla joogamatollani ja tehdä harjoituksen, jolloin hiki virtaa ja lopputuloksena olen saanut liikunnallisen hetken itselleni keskittyen sekä itseäni haastaen. Yleensä näihin kuuluu myös jonkun tietyn asanan hiominen, kuten päälläseisonta.

Riskinä joogassa, niinkuin kaikissa urheilulajeissa on oma jaksaminen, taito ja tuntuma siitä, että teet mihin kykenet. Joogassa monet asennot ovat haastavia – vaikeitakin. Intensiivisen harjoittelun tuloksena joskus onnistuneita ja joskus taas epäonnistuneita. Silloin yritän muistaa, että teen itselleni harjoitusta, johon kuuluu myös epäonnistumiset. Ihan niinkuin elämäänkin.

Miten sitten tietää oman kykeneväisyytensä loukkaamatta itseään? Tai miten kykenee hallitsemaan oman egonsa ja taipuvaisuutensa tai pidättäytymään vähemmässä vain saadakseen sen terveen hyvänolon tunteen tai hikisen liikuntaan verrattavan suorituksen harjoitusta tehdessään?

Jokainen päivä on erilainen, niin elämässä kuin eri urheilu- tai joogaharjoituksessakin. On hyviä ja huonompia päiviä, riippumatta siitä miten harjoittelet tai kuinka paljon harjoittelet. Aina ei ole hyvä päivä. Saatan tuntea ärtymystä, heikkoutta tai syyllisyyttäkin siitä, ettei aikaa harjoitukselle ole. Kuitenkin nyrkkisääntönä harjoituksissani on, ettei kipeänä saa harjoitella. Tai jos ei tunnu siltä. Poikkeuksena lihasjäykkyydet ja lantion alueen kivut, joita itse usein joogalla helpotan. Isoin riski itselleni luultavasti on kuitenkin se, että harjoituksesta tulee pakkopulla, jota on suoritettava päivittäin riippumatta olotilasta tai harjoituksen tarkoituksesta tuottaa hyvää oloa sekä mielelle että keholle. Siis se addiktio, mitä en halua enää mistään lajista osaksi elämääni. Ei kotiharjoituksenkaan tarkoitus ole sitouttaa, eikä todellakaan orjuuttaa. Sen pitää olla kivaa, hyvää tuottava hetki, jonka jälkeen kropassa tuntuu mielettömän terve tunne ja energiat virtaa vapaasti päästä varpaisiin.

Joogasta olohuoneen lattialla on itselleni tullut keino paeta myös turhautumista, levottomuutta, ahdistunutta olotilaa eli saamaan ajatukseni järjestykseen. Keskittymällä liikkeiden aiheuttamien lihasjännitteiden rentouttamiseen, asanoiden oikeaan linjaukseen ja hengittämisen tehostamiseen, saa väkisinkin ajatukset siirtymään tunnesekamelskasta toisaalle ja loppujen lopuksi harjoituksen jälkeen on kevyempi olo. Helpompi olla. Olen omistanut itselleni sen hetken, ruokkinut itse sitä suuntaan, jossa voin voida paremmin. Siinä hetkessä matollani olen jäsentänyt tunteitani ja päästänyt turhasta irti. Jos oman fiiliksen nostattamiseen tarvitaan joogaharjoitus, olen valmis sen tekemään – missä vain, milloin vain.  Silloin tarve ja joogaharjoituksen tehokkuus on tuottanut mitä parhimman tuloksen ja oman sisimpäni tutkiskelu on tuottanut jotain herkullista.

Itselleni oma joogaharjoitus on ehdottomasti suuri mahdollisuus. Mahdollisuus voida paremmin. Miksi käydä jatkuvaa sotaa kun voi tehdä itsensä kanssa rauhan?

Love, K.

Joanna pitää joogan peruskursseja muutaman kerran vuodessa. Joannan opeista olen itsekin eteenpäin ponnistanut! http://himahappiness.com/joanna-koskinen/  https://www.facebook.com/YogaflowWithJoanna?fref=ts