Kärsimystä ja kullan kimallusta

Kaiken kamaluuden keskellä on löydettävä ilon ja onnen hetkiä, vaikka kauneudenhoidosta. Paistaa se aurinko risukasaankin – tänään siitä saatiin taas yksi muistutus. Oli kultaa ja kimalletta, pientä kiljumistakin. Mutta hymyni on nyt ainakin leveämpi tai ainakin hymykuoppani erottuvat kasvoistani astetta kauniimmin.

Varasin pari viikkoa sitten ajan kauneushoitoon, ajatuksissani oli jotain kirkastavaa, silottavaa ja uudistavaa. Otin yhteyttä Kauneuskeskus MedSpahan, joka sijaitsee … Lue lisää »

Vaiheita

Tänään mä haluan kertoa, miten mä pidän ihmistä mielettömän upeana koneistona, kestävillä osilla rakennettuna kokonaisuutena, jossa on vahva, käynnissä pysyvä mielen moottori.

Kerron teille nyt myös, että neljäkymppinen aikuinen ihminen voi ikävöidä ajoittain äitiään aivan yhtä paljon kuin lapsenakin. Se sama tuska ja eksynyt olo ilman äitiä on kanssani tänä aamuna. Joskus tapaan ihmisiä, joille äiti ei ole yhtä tärkeä … Lue lisää »

Uudelleen rakentaminen

Tykkään sanonnoista, vanhoista ja viisaista. Yksi niistä on se, miten myrskyn jälkeen tulee aina poutasää. Tämänkin voi todeta osuvaksi kun sen itse kokee.

Tuntui erityisen vaikealta ajatella olotilaansa kuukausia eteenpäin yhtään erilaisena tai parempana kuin sen oli tuntenut ja tottunut pakotetusti tuntemaan. Ei siinä Hurrikaanin lailla pyörivässä, voimakkaassa, sekavassa ja tuhoa aiheuttavssa tunnemyrskyssä kyennyt edes toivomaan mitään parempaa. Sitä vaan … Lue lisää »

Avautumisia – maagisen miehen käsittelyssä

Huomasin viikko sitten, että pian on jo toukokuu. En siksi, ettenkö haluaisi kevään olevan jo näin pitkällä – päinvastoin, mähän rakastan kesää. Mutta kun tajuaa eläneensä 5kk niin, ettei ajantajua ole mitenkään itse hallinnut tai kontrolloinut, säikähdin ja ymmärsin jotain.

Ymmärsin kulkeneeni 5kk suorittaen. Suorittaen äitini matkaa diagnoosin saamispäivästä siunaushetkeen, suorittaen omaa työtäni potilaiden parissa, suorittaen ammatillisen pätevyyskoulutukseni loppuseminaarit, suorittaen äidin ja vaimon tehtävät perheeni parissa, suorittaen kehoni jaksamista harrastamalla liikuntaa, suorittaen, suorittaen, suorittaen..

Sitä herää ällistyneenä tajuamaan, että päivät vain seurasivat toisiaan, toistaen samaa kaavaa – heräsin aamuisin samaan paniikkiin ja illalla nukahdin samaan huoleen. Kunnes sitten tapahtui se, mitä odotettavissa oli. Olin valmistautunut romahdukseen. Tiesin kyllä, että vahva minänikin tulee romahtamaan. Mutta se, miten se vaikutti koko ruumiiseeni, fyysiseen sekä henkiseen, oli yllätys. (lisää…)

Kävelyterapiaa

Kevät on ihanaa aikaa. Aurinko alkaa lämmittämään ja luonto herää. Meillä, mulla ja staffiladylla, on tapana käydä Töölönlahdella kävelylenkillä. Nykyään vähemmän kuin ennen, mutta kuitenkin. Odotetaan aina innolla viimeisten lumien sulamista, kurakelien loppumista ja kun aika sitten koittaa ja aurinko lämmittää tarpeeksi, singahdetaan monesti jo aamuvarhain raittiiseen ilmaan. Meidän lenkki on nykyään ajoittain hyvinkin verkkaista, sillä lady on jo reilut … Lue lisää »

Sopeutumisia

Aurinko paistaa ja meillä on vaalit takana. Edessä sopeutumista itse kullakin, mutta politiikasta puhumisen sijaan kevennän omia fiiliksiäni nyt kirjoittamalla mun salilla käyntieni tarkoituksesta, muistoista menneisyydestä ja tietenkin tästä nykypäiväivästä.

Aikoinaan kun oli pakko osallistua yleisurheiluharjoitteluun kuuluvaan punttisalitreeniin, mä vihasin koko hommaa. Laitteet ja tila oli just sitä, mitä voitte 80-luvulla kyhätyllä TUL:n urheiluseuralla olleen. Salissa haisi hiki ja pieru, … Lue lisää »

lovelovelove TENNIS

En elä tätä elämääni miellyttääkseni muita. Kyllä elämän pääpainon on oltava oman onnellisuuden etsimisessä ja ylläpidossa. Siihen saattaa kuulua monia asioita, sanomisia, tekemisisiä, valokuvia ja kirjoituksiakin, jotka saavat monen ihmisen tuomitsevalle mielelle, mutta sehän on jokaisen oma valinta miten reagoi mihinkin. Ei tarkoitus olekaan miellyttää kaikkia. Eikä tarvitsekaan.

Oman onnensa kanssa on ihana elää. Se mitä siihen kuuluu, on oma … Lue lisää »

Lupa olla heikko

Pyörryttää satunnaisesti ja tunnen olevani normaalia heikompi.
Tiedättekö sen fiiliksen kun on viikon surrut, ruokaa ei tee mieli, oksettaa, nukuttaa ja pienen enegiapuustin saa satunnaisista suklaapaloista. Päivät menee sumussa, järki ei juokse ja ikävä polttaa rintaa? Mä tiedän – liiankin hyvin.
Oon onnellinen ja koko sydämestäni kiitollinen lukuisista ystävistäni, jotka jaksaa omien arkisten askareittensa keskellä kantaa huolta mun jaksamisesta, tukea … Lue lisää »

Tasapainoilua

Oon aina ollut sitä mieltä, että elämän pitää olla balanssissa. Se on sopivasti hyvän ja pikkasen huonojen fiilisten vuorotanssia, yin&yangia, ruusuja ja risuja, zenit kohdillaan ja sitä rataa.. Tasapainoilemista siis. Elämä ei aina ole pelkkää myötämäkeä, mutta onnellisuutta voi löytää pienistäkin jutuista niissä ylämäissäkin. Jos en ole balanssisssa, pyrin kovasti sen tasapainon taas löytämään. Näin mä koen elämäni kulkevan. Nyt … Lue lisää »

Uudet trigoot, suomalainen sisu ja joskus myös prkl!

Urheiluhullu. Joogaan hurahtanut. Oman elämäni Venus Williams. Juoksuaddikti. Ihan miten vaan, mutta aina hyvällä fiiliksellä. Sitä on jotenkin niin vaikeaa selittää ihmisille, jotka eivät ole löytäneet urheilun tuomaa euforiaa, miten on pakko päästä salille tekemään jalkatreeni tai tenniskentälle iskemään aviomiehen kanssa palloa, kun pariin päivään ei ole työn takia ehtinyt tai kroppa kangistuu alle. Tai miten kiireettöminä aamuina on avattava Lue lisää »