Probioottirakkaus

Suolisto, suoliston hyvinvointi, vastustuskyky, vatsakivut, väänteet, ilmavaivat, turvotus…

Plaa plaa plaa ajattelee jo joku, mutta pysähdy taas hetkeksi ja kuulostele monimetristä suolistoasi.  Miten se voi? Oletko tyytyväinen sen toimintaan? Hallitseeko vatsantoiminta päivääsi vai päiväsi vatsantoimintaa?

Yllätyttekö, jos kerron, että suoliston limakalvojen pinta-ala on tenniskentän kokoinen? Tieto yllätti itsenikin, mutta hetken hiljentyminen anatomisten ajatusteni ja -oppieni keskellä sai mut oivaltamaan, että sen suuruus ja siitä puhuminen on välttämätöntä, jotta moni vatsavaivoissaan elävä voisi ymmärtää miten isosta ja merkityksellisestä asiasta on kysymys. Luulenpa myös, että tulevaisuudessa tämän tiedonsaannin jälkeen tenniskentällä pallon perässä juostessani tulen usein miettineeksi suolen limakalvoja, mutta ei kai siitä haittaakaan ole? Itsehän voin tänä päivänä jo paremmin vatsani oireilujen osalta ja nautin suunnattomasti kivuttomista sekä turvotusvapaista päivistäni. Tenniksen pelaaminenkin on mukavampaa terveellä vatsalla. Tai mikäpä ei olisi.

Suoliston limakalvon pinta-ala on siis 250–400 neliömetriä ja vastaisi levitettynä tenniskentän kokoista aluetta. Limakalvo joutuu päivittäin tekemisiin valtavan suuren ruokamäärän kanssa, riippuen tietenkin siitä, minkälaiset kenenkin ruokatottumukset ovat, mutta pääasiassa voisi sanoa, että suoleen menee päivittäin 1,2–2 kg ruokaa ja ihmisen koko elinaikana keskimäärin 60 tonnia (60 000 kg) ruokaa. Määrä vaikuttaa järkyttävän isolta eikö? Suolen limakalvoilla on siis jatkuvasti käynnissä vilkas toiminta ja niiden solut uusiutuvat joka 3. –4. päivä.
Suolen limakalvon tehtävänä on säädellä paitsi ruuansulatustamme ja paikallisia suolen reaktioita, kuten vatsatauteja, myös muun elimistön, kuten ihon ja keuhkojen reagointia ympäristön kasvavia ärsykkeitä vastaan ja vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana onkin alettu ymmärtää, että ihmisen suolen limakalvo on ehkä tärkein immuunijärjestelmämme elin eli ei meille turhaan syötetä suolen hyvinvoinnista artikkeleita tai tuoteta markkinoille erilaisia valmisteita suolen toimintaa voimistamaan. Arviolta 70–80 % vastustuskyvystämme perustuu suoliston limakalvon moitteettomaan toimintaan. Eli aika simppeli juttu: jos vatsasi voi hyvin, koko kehosi voi hyvin.

Elämässäkin tarvitaan tietty määrä nautintoja, jotta surkeus ei saisi valtaa. Tämä sama periaate pätee myös suolistossa

Valitettavaa on, että nykyaikana saamme ravinnosta vähemmän hyviä ja tarpeellisia probioottisia bakteereita kuin muinaiset esi-isämme. Silloin ei tosiaan kärsitty allergioista, sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta, liikalihavuudesta eikä muistakaan elintaso tai -tapasairauksista. Geneettisestihän ihminen ei kuitenkaan ole muuttunut viimeisten 40 000 vuoden kuluessa juuri lainkaan ja nykypäivän ihminen tarvitsee probioottisia bakteereita ihan yhtä lailla kuin esi-isämmekin.

Probiootti on antibiootin vastakohta ja sen sana juontuu Kreikan sanoista ”elämää varten.” Tämä oli  itselleni yllättävän merkityksellinen ja ajatuksia herättävä tieto. Jos tiedetään, että maha-suolikanavassa elää yli 10 triljoonaa bakteeria, jotka syntetisoivat välttämättömiä aminohappoja ja vitamiineja sekä tuottavat tulehdusta ehkäiseviä (anti-inflammatorisia) tekijöitä ja auttavat myös pilkkomaan ravinnon tärkkelystä, sokereita ja valkuaisaineita, joita ihminen ei kykenisi muutoin sulattamaan, niin voidaan myös olettaa, että näiden bakteerien sisällä ja rinnalla elää myös ”ystävällisiä” bakteeriviruksia (bakteriofageja), jotka vaikuttavat bakteerien määrään ja käyttäytymiseen. Hyvä ja paha, yin ja yang.. se balanssi taas, eikö vain? Probioottisella valmisteella tarkoitetaan siis yksinkertaisesti tuotetta, joka sisältää riittävän paljon hyödyllisiä mikro-organismeja, jotka muuttaa suoliston bakteerikantaa, tasapainottaa immuunijärjestelmää ja sitä kautta edistää terveyttä. Yksinkertainen kuvio kaikenkaikkiaan: elämässäkin tarvitaan tietty määrä nautintoja, jotta surkeus ei saisi valtaa. Tämä sama periaate pätee myös suolistossa.

Miksi mä nyt haluan sitten kirjoittaa tästä aiheesta, jota joka tuutista meille jo syötetään? No siksi, että kerron teille oman vatsani tarinan ja saattaahan joku tästä saada uuden kipinän vatsaoireidensa hoitamiseenkin. Sellaisia me ollaan – tarvitaan esimerkkejä, vertaistukea, samaistumisen tunnetta, tukea ja turvaa. Esimerkit ja kokemusten vaihto on hyvä oppimisalusta ainakin itselleni, miksei siis jollekin toisellekin?

Jouduin 15 vuotiaana sairaalaan jatkuvien ja kovien vatsakipujen vuoksi. Näitä oli edeltänyt hyvin hankala ja häiriintynyt suoliston toiminta. Silloin laktoosi-intoleranssi ei ollut vielä kuin joku uusi, joidenkin harvojen lääkärien diagnoositarjottimelle tiensä löytänyt oire, johon ei oikein ollut hoitoa eikä muutakaan annettavaa. Joka tapauksessa lojuin sairaalapedissä 5 vuorokautta tutkittuna, jopa skopian läpikäyneenä ilman että mitään selittävää olisi löydetty, kunnes sinä viidentenä aamuna lääkärinkierrolla oli mukana tämä yksi lääkäri oman tarjottimensa kanssa, johon kuului myös se laktoosi-intoleranssi diagnoosivaihtoehtona. Hän tajusi kysyä ne pari selkeyttävää kysymystä, jolla päästiin sitten laktoosirasituskokeisiin ja sitä kautta koko äitini keittiötarvikkeiden mullistamiseen maitopulvereineen päivineen. Aiempi intohimoni maidon juontiin sai jäädä ja veljelle jäi päivittäin juotavaksi litroittain maitoa, jotka totutusti kotiin kaupasta kannettiin. Me siis joimme maitoa janoon, ruoan kanssa, urheilijuomana, iltapalaksi ja milloin mihinkin tarpeeseen. Olin kyllästetty maidolla. Silloin maito oli jokaisen jääkaapin vakioasukas, nykyään tuntuu olevan toisin. Sitäpaitsi itse tykkäsin hirveästi maidosta, jopa siitä koulun ruokasalin masiinasta tulleesta maidosta, joita jotkut karttoi.

Vatsakivut , turvotus ja muut kurjat oireet helpotti mitä enemmän osasimme ottaa herkkyyteni huomioon. Vuosien vieriessä opin itse huolehtimaan ja tarkastamaan laktoosin olemassaolon (laktoosittomia tuotteita ei ollut), käyttämään janojuomaksi muutakin kuin maitoa ja elämään laktoosin vaihtelevien ja salakavalien oireiden kanssa. Nykyään tiedetään ja tunnistetaan hyvin nämä kaltaiseni ihmisen oireet ja tiedetään, että laktoosi-intoleranssia potevan ihmisen suolen seinämässä on liian vähän maitosokeria hajottavaa entsyymiä eli beta-galaktosidaasia, jolloin laktoosi ei pääse hajoamaan, eikä se imeydy myöskään vereen. Tila voi aiheuttaa niitä mahaoireita, joista jo mainitsinkin. Nämä oireet ovat olleet elämässäni välillä oireettomina, välillä pahempina ja erinäisten valmisteiden lisääntyminen markkinoilla on tietenkin helpottanut omaa matkaamistani. Nykyäänhän maitoakin saa juomakelpoisena jopa laktoosittomana, tosin itse en enää pelkkää maitoa juo.

Pallo vatsassa ei aina ole vauva, se voi todellakin olla häiriintynyt suolisto ja pelkkää turvottelua

Nyt 4kymppisenä eteeni sitten tupsahti vielä keliakia laktoosi-intoleranssin kylkeen ja siitä koituvat uudenlaiset kivut sekä oireilut. Ja vasta tänä syksynä sitten tämä probiootti -asia, jota olisin kaivannut jo vuosia: laktaasientsyymivalmisteet ja maitohappobakteerit lisäävät laktoosin sietokykyä ja lievittävät siten tai poistavat jopa kokonaan laktoosi-intoleranssin oireet. Itsevalmistetun probioottijugurttivalmisteen hetkellisen käytön jälkeen päivittelinkin innoissani sitä, miten kykenin syömään purkilisen Ben&Jerry`stä ilman mitään vatsaoireita, kunnes tutkin asiaa ja löysin salaisuuden: monet probioottiset bakteerit tuottavat laktoosia hajottavaa entsyymiä. Näin ollen itsevalmistettava probioottinen jugurtti (laktoosittomaan maitojuomaan) on ollut oman suolimaailmani mullistavin tuote. Vaikutuksen huomasin heti sen toiminnan, turvotuksen puuttumisen sekä kivuttomuuden osalta. Halleluja! Ei enää yöllisiä kouristeluita eikä päivittäisiä turvotteluja.

Useimmat meistä naisista on taistellut litteän vatsan toivossa -enemmän tai vähemmän, kadehdittavien vatsalihasten saaminen tuntuu kaukaiselta ja tietyt asut eivät asetu päälle, koska vatsaa turvottaa. On tehty lankkua ja lantionnostoa, on jätetty aterioita väliin, on koitettu mitä ihmeellisimpiä dieettejä sekä kuntokuureja, mutta vatsa vain turvottaa ja häiritsee elämää. Ei ne lihaksetkaan näy turvottelun alta. Olen itse kokenut tämän kaiken ja kun tajusin kehonhuollon aikana ravinnon merkityksen vatsani hyvinvointiin; riittävän ruokailumäärän ja veden juomisen sekä oikeiden aineiden käytön ruoissani, litteä vatsa tuli kuin vaivihkaa kylkiäisenä muun hyvän lisäksi.

Monen monen vuoden raskauden alkuajan vatsaa muistuttavan, häiritsevän ja ennaltaarvaamattoman turvottelun jälkeen vatsani on vihdoinkin taas litteä, ja mikä parasta, se voi hyvin. Se ei kipuile tai kouristele eikä tarvitse miettiä sitä, luuleeko joku minun olevan raskaana virheellisesti – näinkin on joskus päässyt käymään. Miten noloa se onkaan sekä minulle että kysyjälle.. Pallo vatsassa ei aina ole vauva, se voi todellakin olla häiriintynyt suolisto ja pelkkää turvottelua.

Love, K.

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla