Uudelleen rakentaminen

Tykkään sanonnoista, vanhoista ja viisaista. Yksi niistä on se, miten myrskyn jälkeen tulee aina poutasää. Tämänkin voi todeta osuvaksi kun sen itse kokee.

Tuntui erityisen vaikealta ajatella olotilaansa kuukausia eteenpäin yhtään erilaisena tai parempana kuin sen oli tuntenut ja tottunut pakotetusti tuntemaan. Ei siinä Hurrikaanin lailla pyörivässä, voimakkaassa, sekavassa ja tuhoa aiheuttavssa tunnemyrskyssä kyennyt edes toivomaan mitään parempaa. Sitä vaan yritti selviytyä, pitää kaiteesta kiinni ja jatkaa matkaansa pyörteessä, muuttumattomana.

Ja niinkuin myrskykin loppuu, loppui omakin voimakas, muutoksia aikaan saanut pelkotila. Asiat asettui hiljalleen paikalleen, myrskyn aiheuttamien tuhojen mittaaminen ja selviytymisen apukeinojen kartoitus alkoi. Alkuaskeleet tuli otettua pää pyörällä, itkien lopputuloksen pysyväisyyttä, tukien muita matkalaisia ja pitäen itsensä kasassa vaikka myrskyssä oli katkennut siipi, jos toinenkin.

Rauha laskeutui ylleni yllättäen. Pyörrytti ja heikotti. Tuhojen kartoituksen jälkeen mielen syvyyksissä pyöriteltiin ajatuksia selvitymisen mahdollisuuksista ja totuttelusta elämään uudessa hetkessä. Vaikka paljon oli säilynyt ehjänä, ne ei olleet enää omilla paikoillaan. Sotkun ja tuhoutuneiden asioiden kerääminen ja korjaamisen oli alettava, jotta pystyttäisiin rakentamaan uutta.

Uuden tilanteen kaaoottisuus valkeni myrskyn läpikäyneille hetki hetkeltä, hitaasti ja armottomasti. Vaikeinta oli tajuta asioiden pysyvyys, menetys ja niistä koostuva totuus. Totuus siitä, että mikään ei palaa enää ennalleen, mikään ei ole niinkuin ennen.

Tuhon aiheuttamien sotkujen ja rikkinäisten palasten yhteensovittelun jälkeen sisimmästä pyrki ulos eheytyminen voimakkaana tunteena. Tunne siitä, että itseni voimaannuttaminen on tärkein elementti selviytymään yli pahimman. Voimaantuminen heijastui myrskyn uhreissa uudelleen rakentamisen intona, mahdollisuutena rakentaa tilalle jotain uutta ja pysyvää johon jatkossa tukeutua.

Toivo. Toivo paremmasta. Toivo huomisesta. Toivo elää turvassa ja vahvana eteenpäin. Toivoa ei saa koskaan menettää. Koin toivon ensi kertaa sanaa ihmeellisempänä, konkreettisena eheytymiseni tukipilarina. Kun toivoo tarpeeksi, teot sekä valinnat ohjautuvat sen mukaisesti. Toivon menettäminen on kuin luovuttaisi unelmastaan ja irrottaisi ajasta otteensa.

Sopeutumisvaiheessa palaset loksahtelee paikalleen. Tunteiden eri vivahteet kamppailevat tilastaan, menetyksen aiheuttama ensituska helpottaa ja toivo herättää uteliaisuuden tulevasta.

Ihminen kestää pelottavan suuriakin menetyksiä. Olen pohtinut ja käyttänyt oman eheytymiseni apukeinona lapsensa menettäneiden selviytymistarinoita, lukenut tekstejä, joissa kaikissa näkyy surutyön läpikäymisen tarpeellisuus ja omien voimavarojensa tunnistaminen matkalla eteenpäin.

Olin onnellisessa tilassa perheeni, ystävieni ja työni olemassaolosta. Se tuen ja joustavuuden määrä jotka sain, edesauttivat omaa työskentelyäni surussani. Sen lisäksi tunsin pakottavaa tarvetta huolehtia hyvinvoinnistani kokonaisvaltaisesti; hakea ulkoilulla raikasta tuulahdusta, hikoilla pahaa oloa pois, miettiä saunan lauteilla tapahtunutta, itkeä parvekkeella tuskaisena tähtiä taivaalta etsien, ostaa jotain maallista turhuutta, paeta kotoa, paeta surua, syödä tai olla syömättä, juoda kuohuviiniä unohtaakseni hetkeksi kaiken, käpertyä puolisoni kainaloon tai puhua poikani kanssa kuolemasta. Mikä tahansa mikä tuntui hyvältä, oli sillä hetkellä oikein.

Myrskyn tuhoja ei ole vielä kokonaan korjattu, mutta pahimmat tuhot on peittyneet uudelleen rakentamisen alle ja rikkinäiset palaset on kerätty talteen.
Muisto siitä, miten kaikki oli ennen, säilyy pitkään mielessä, mutta ajan jatkaessa kulkuaan, sopeudumme uuteen tilanteeseen ja kohtaamme ikävän.

Ikävän kanssa eläminen vaatiikin totuttelua. Ikävä tuli jäädäkseen ja tänään sen kanssa eläminen tuntuu taas erityisen vaikealta. Sen takia tänään en urheile, en puhu hyvinvoinnista enkä hymyn voimasta. Lojun vuoteessa ja tuijotan Netflixiä. Huomenna on luultavasti taas toisin.

Love, K.

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla